Ookko kuullu

Raatihuoneen sisäänkäynnit siirrettiin alkuperäisille paikoilleen vuonna 2004 valmistuneessa peruskorjauksessa. Kuva: Kirsti Vähäkangas

Raahen kolme raatihuonetta

Kaksi raatihuonetta ensimmäisen torin laidalla

Raahen ensimmäinen raatihuone valmistui vuonna 1654 torin (nyk. Myhrbergin puisto) laidalle. Se oli tyypillinen barokkiraatihuone altaanilla eli soittolavalla varustettuine torneineen. Se oli ainoa kokonaan kaksikerroksinen rakennus kaupungissa. Venäläiset polttivat sen isonvihan aikana.

Vuonna 1729 samalle paikalle valmistui uusi kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus. Tämä rakennus arkistoineen tuhoutui kaupunkipalossa vuonna 1810.

Myhrbergin puisto

Lokakuun kuudennen päivän vastaisena yönä vuonna 1810 tuli pääsi irti torin (nyk. Myhrbergin puisto) eteläpuolisen tontin piharakennuksesta. Tuhkaksi paloivat raatihuone ruisku- ja vahtisuojineen ja vankiloineen sekä yli seitsemänkymmentä kaupunkitaloa ja niiden pihoilta navetat ja muut talousrakennukset. Vain viisi isoa taloa säästyi. Lisäksi muutama pieni asumus pelastui Rantakadulla sekä kaupungin pohjois- ja itälaidalla.

Tulipalon jälkeen komissionimaanmittari Gustaf Odenwall laati (v. 1811) asemakaava- ja tontitussuunnitelman.

Keskelle kaupunkia tuli näyttävä umpikulmainen tori, Isotori (nyk. Pekkatori). Siitä piti tulla kaupan ja hallinnon keskus. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia. Torin äärelle rakensivat talonsa monet Raahen valtasuvuista.

Torin lounaiskulmalle varattiin tontti raatihuonetta varten. Lääninarkkitehti Johan Oldenburg laati suunnitelmat 1850-luvun alussa. Suunnitelmia ei kuitenkaan vahvistettu, vaan intendentinkonttori teki oman ehdotuksensa.

Kaupunki kituutti ilman raatihuonetta 50 vuotta. Raatihuoneen rakentaminen Pekkatorille raukesi kokonaan, kun kaupunki osti tullinhoitaja Brunowin perikunnan talon Rantakadulta kaupungin uudeksi raatihuoneeksi vuonna 1862.

Brunowin 1830-luvun alkupuolella ostama tontti rajoittui tuolloin etelälaidaltaan Sovionlahteen. Vähitellen alueen noustessa merestä alankokohdat täytettiin risukasoilla ja maalla.

Brunowin talo valmistui vuonna 1839 asuttavaan kuntoon. Tässä vaiheessa käytössä oli kahdeksan huonetta talon kaikkiaan 25 huoneesta.

Talon oli suunnitellut Anders Fredrik Granstedt. Hän on maamme huomattavimpia empirearkkitehteja ja Carl Ludwig Engelin tärkein oppilas. Granstedt on suunnitellut useita kirkkoja, muun muassa maailman suurimman puukirkon Kerimäellä.

Tullinhoitaja Gustav Robert Brunow (synt. 1.3.1799) tarjosi kaupungille taloa raatihuoneeksi. Tarjous johti hänen kuoltuaan vuonna 1862 talon ostoon perikunnalta. (Brunow oli kirkonkirjojen mukaan muuttanut Raahesta Haminaan 26.1.1860.)

Talo oli ostohetkellä vuoraamaton ja keskeneräinen. Kaupunki peitätti hirsiseinät kalkkirappauksella, maalautti ne valkoiseksi ja varusti katon peltikatteella. Ensimmäisen kerroksen sisätilat laitettiin kuntoon, mutta toinen kerros jäi keskeneräiseksi.

Vuosina 1945-1949 talossa tehtiin suuria muutoksia. Talo oli käynyt toiminnan laajetessa ahtaaksi. Ensimmäisessä vaiheessa rahatoimisto sai lisää tilaa vahtimestarin hallussa olleesta pimeästä huoneesta. Suunnitelman toisessa vaiheessa vahtimestarin asunto siirrettiin kellarikerrokseen. Kolmannessa vaiheessa rakennuksen kumpaankin päähän avattiin sisäänkäynti ja rakennettiin 2-puoliset portaat seinän viereen. Rakennuksesta pihan puolelta purettiin ulkonevat portaat. Neljännessä vaiheessa otettiin ullakkokerros käyttöön.

Kaupungin 300-vuotisjuhlien takia Raatihuonetta korjattiin perusteellisesti. Ulkoseinät kalkittiin ja ikkunakehykset maalattiin sekä käyttökelvottomaksi ruostuneet syöksytorvet uusittiin.

Kaupunginvaltuuston istuntosalissa (nyk. juhlasali) oli narisevan ja heikkolaatuisen peitelattian alla todettu olevan vahvoista lankuista tehty permanto. Se konehöylättiin ja paikattiin kuluneilta osiltaan uuden parkettilattian alustaksi. Samalla uusittiin tapetit ja verhot sekä valkaistiin välikaton pahvitus.

1960-luvulla rakennus läpikävi suuren peruskorjauksen. Myös toiseen kerrokseen rakennettiin työtiloja. Lisäksi osa perustuksista uusittiin, koska peruskiven alle upotetut hirsilavat olivat alkaneet lahota saadessaan ilmaa. Kellarikerroksen tilat muutettiin lämpimiksi, ensimmäiseen kerrokseen tehtiin huonetilamuutoksia ja talon LVIS-järjestelmät uusittiin. Peruskorjauksella saatiin kellarikerrokseen 400 neliötä uutta lämmintä tilaa.

Vuonna 1998 aloitettiin suuri peruskorjaus, jossa muun muassa sisäänkäynnit muutettiin takaisin alkuperäisille paikoilleen sisäpihan puolelle.

Hankkeeseen sisältyi lisäksi: salaojituksen, routa- ja vesieristyksen, sade- ja pintavesiviemäröinnin tekeminen, perustusten ja julkisivun kunnostaminen, vesikatteen uusiminen, lisälämmöneristäminen, huonetilamuutokset, ikkunoiden kunnostaminen ja tiivistäminen, ovien, kalusteiden ja varusteiden kunnostaminen ja uudistaminen sekä LVIS-järjestelmien nykyaikaistaminen.

Peruskorjaus valmistui vuonna 2004 ja rakennus otettiin entiseen käyttöönsä.

Rantapuistoon Raatihuoneen kohdalle pystytettiin Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsas elokuussa vuonna 2008. Patsaan on veistänyt helsinkiläinen kuvanveistäjä, kuvataiteilija Matti Peltokangas.

Kuvanveistäjä Kari Juvan töistä koostuva veistospuisto perustettiin Raaheen kesällä 2008. Raatihuoneenpuistoon rakennettuun veistospuistoon sijoitettiin 19 teosta.

• 1834 Jalosukuinen Gustav Robert Brunow tuli tullinhoitajaksi Raaheen ja osti itselleen tontin Rantakadun varrelta.
• 1838 Arkkitehti A. F. Granstedt, kuulun Carl Engelin oppilas, allekirjoitti Brunow´n uuden kaupunkitalon rakennuspiirustukset.
• 1839 Talo valmistui asuttavaan kuntoon (valmiina kahdeksan huonetta 25:sta). Hirsinen rakennus on kooltaan 34 m x 15 m ja sen seinät oli peitetty kalkkirappauksella.
• 1862 Kaupunki osti Brunow´n talon ja remontoi sen raatihuoneeksi.
• 1908 Raatihuoneen sali voitiin luovuttaa iltamia varten, joissa oli tanssiakin. Vuodesta 1924 lähtien salia ei enää saanut käyttää huvitilaisuuksien pitämiseen.
• 1914 Rakennettiin arkisto talon kellariin.
• 1922 Talon juhlasali kunnostettiin perinpohjaisesti arkkitehdin ohjeiden mukaan.
• 1937 Pikkusali jaettiin kahtia. Näin saatiin kaupungin viranhaltijoille entistä rauhallisemmat työtilat.
• 1940-l. Kaksi sisäänkäyntiä siirrettiin pihan puolelta rakennuksen päätyihin rakentamalla 2-puoliset betoniportaat seinän viereen. Remontti toteutettiin useassa vaiheessa vuosien 1945-1949 aikana.
• 1949 Siirrettiin vahtimestarin asunto kellarikerrokseen ja rakennettiin vesijohto.
• 1953 Rakennettiin keskuslämmitys ja arkistohuone.
• 1954 Rahatoimistosta poistettiin kohennuskeppi tarpeettomana.
• 1962 Aloitettiin talon perustusten uusiminen ja kellaritilan yleisremontti.
• 1963 Aloitettiin rakennuksen sisäpuoliset muutostyöt (toinen kerros remontoitiin työtiloiksi).
• 1964 Talon eteläpäähän rakennettiin väestönsuojelukeskus.
• 1980 Rakennus maalattiin ja liitettiin kaukolämpöverkkoon.
• 1986 Uudistettiin juhlasalin seinä- ja kattopinnat.
• 1990 Täydennettiin sähköjärjestelmiä atk:n tulon vuoksi.
• 1998 Aloitettiin suuri peruskorjaus, jossa mm. sisäänkäynnit muutettiin takaisin alkuperäisille paikoilleen sisäpihan puolelle.
• 2003 Talo tyhjennettiin sisäpuolisen peruskorjauksen vuoksi.
• 2004 Peruskorjaus valmistui ja rakennus otettiin entiseen käyttöönsä.

Lisätietoja