Etusivulle

Muistomerkkejä ja patsaita



Alkuun Seuraava juttu

Pekka-patsas

Pekkatori on Raahen kaupungille ilmettä antava kokonaisuus, jonka ympärille kaupunki rakentuu. Kaupunkia vartioi torille vuonna 1888 pystytetty Pietari Brahen patsas. Pekka saa kaulaansa komeat kukkaseppeleet Pekanpäivien aikana. Kuva: Kirsti Vähäkangas.

Pekka-patsas Pekkatorilla, keskellä kaupunkia

Kaupungin perustajan, kreivi Pehr Brahen patsas pystytettiin vuonna 1888 silloiselle Isolletorille. Alkujaan Raahen rouvasväen yhdistys alkoi kerätä varoja patsasta varten. Kerran kuukaudessa yhdistys orkaniseerasi illanviettoja näytelmineen milloin minkin porvarin kotona.

"Mutta kun Raahe rupesi keräämään rahoja Pietari Brahen patsasta varten, sai se koettaa parhaansa. Pantiin pari kertaakin kuukaudessa toimeen pikku illatsu, 'soire', näytelmineen, lauluineen ja soittoineen, milloin minkin porvarin luona, ja sitten taas loppiaisena raatihuoneen salissa suuret 'trettondags maskeradit', joissa naiset esiintyvät Kustaa III:n aikaisissa silkkipuvuissa ja herrat tummanpunaisissa samettipukineissa, tanssien menuettia", kirjoittaa Samuli Paulaharju, Wanha Raahe-kirjassa.

Walter Runeberg (1838 - 1920) valmisti patsaan alunperin Turkuun, mutta turkulaiset olivat tehneet sille liian suuren jalustan. Turkulaiset möivät patsaan Raaheen ja teettivät itselleen suuremman vielä samana vuonna.

Patsaan paljastustilaisuudessa satoi kaatamalla. Maisteri Nylander piti paljastuspuheen, jonka aikana päästä otettu stormari täyttyi vedellä. Kun hän puheensa päätyttyä pisti sen päähänsä, hän sai kylmän suihkun.

Patsaasta oltiin sata vuotta sitten monta mieltä. Pakinoitsija Agapetuksen kerrotaan sanoneen, että patsas näyttää naurettavalta korkean jalustansa nokassa. Ja eräs raahelaisrouva, joka oli kunnon vanhan kansan perua, ei suostunut enää jalallaan astumaan torille, koska se oli pilattu patsaalla. Paulaharju kertoo, että tämä rouva ompeli ja ompelutti käsin vielä sittenkin, kun kaikilla muilla oli jo koneet. Eukko ei huolinut koneesta, eikä uskonut sellaisen päristäjän kunnolliseen työhön. Hän oli siinäkin mielessä oikeata vanhan kansan perua, että poltti vain kynttilää eikä suvainnut talossaan ainuttakaan lampputuijua, vaikka naapurit niitä kiittelivät.

Raahen kotiseutujuhlaa, Pekanpäiviä vietetään kesä-heinäkuun vaihteessa. Silloin Pekka-patsas kukitetaan.

Lue lisää aiheesta:
Brahe
Pekkatori
Umpikulumanen Pekkatori henkii renessanssia

Lähteet: Raahen tienoon historia III, Samuli Paulaharju: Wanha Raahe, Raahen Juttuja/Raahen lukion 2 b-luokka/Teuvo Virtanen v. 1987 ja opaskurssien luentomuistiinpanot

Sivun sisältöä ei päivitetä.
Ookko kuullu

Etusivulle