Etusivulle

Tuuppa käymään


Päivänpaistetta ja melontaa Raahen Pikkulahdella

Maija-Liisa Vierola
Asta Virtanen
Näin meillä melotaan! Maikki näyttää mallia. Asta edellä ja muut oppaat perässä.
Tuija Rajamäki, Satu Halonen ja Satu Mikkola
Satu Halonen
Vakavaksi vetää. Mutta ei kai tässä muukaan auta.... ... näin se sitten sujuu...
Matkailuoppaat kahvittelemassa Pikkulahden uimarannalla.
Elina ja Jouni Kippola
Makkara maistui ja kahvi oli hyvää. Elina ja Jouni tarjosivat oppaille unohtumattoman elämyksen.

Syyskuinen (v. 2005) sunnuntaipäivä oli kauneimmillaan: alkusyksyn yllättänyt lämpöaalto lämmitti Raahen rantoja ja taivaan sini yhtyi lempeästi aaltoilevaan mereen. Raahen matkailuoppaat olivat kokoontuneet kaupungin länsirannalla sijaitsevalle Pikkulahden uimarannalle, josta useimmille oppaille ennen kokemattoman urheilulajin, melonnan oli määrä alkaa.

Melontaretkiäkin kesäaikana järjestävä oppaamme Jouni Kippola olikin jo saapunut vaimonsa Elinan ja kajakkien kanssa ja ryhtyi pikakouluttamaan innokkaita mutta jännittyneitä oppaita. Kippolat antoivat ohjeita kuitenkin niin rauhallisesti ja selkeästi, että arimmatkin heittäytyivät pian kajakkiensa syliin ja aaltojen kannateltaviksi.

Melontareitti suuntautui Pikkulahdelta alkavaan Kauneuskanavaan, jonka Raahen kaupunki ruoppautti venesyvyyteen muutama vuosi sitten. Vanhan kaupungin henkeen sulautuvat uudet luhtitalot kylpivät auringonpaisteessa, ja niitä oli kiva melojan ihailla kajakin lipuessa liki peilityynessä vedessä. Kanavaa reunustavilla kävelypromenadeilla kuntoilevat ihmiset sekä laitureilla seisoskelevat onkijat tervehtivät iloisesti uljaasti etenevää kajakkilaivuettamme. Aika kului nopeasti kuten aina mukavaa touhutessa, joten reippaan kolmivarttisen jälkeen oli makkaransyönnin ja nokipannukahvien vuoro. Oppaiden syyskuun kokoukselle ei olisi voinut toivoa parempia puitteita.

Melontaretkeen osallistui muiden mukana Maija-Liisa Vierola, jonka oppaat valitsivat yhdistyksensä puheenjohtajaksi vuoden 2006 alusta. Hän on toiminut matkailuoppaana vuodesta 2000. Tammikuun pakkasilla olikin mukava muistella syksyistä retkeä. -Varsinaisen opastamisen lisäksi opastoiminta on mukava ja antoisa harrastus, josta saa paljon myös itselleen, Maija-Liisa tuumii.- Juuri tällaiset tapahtumat kuten melontaretki hyvällä säällä ja mukavassa seurassa ovat toiminnan parasta antia. Kruunasi minun kesäni! On kiva huomata, että voi oppia jotain uutta ja erilaista, suorastaan ylittää itsensä! hän hehkuttaa.

Teksti: Hanna-Leena Mattila ja Heli Vainio
Kuvat: Satu Mikkola ja Maija-Liisa Vierola

Juttu on julkaistu Pohjoisen Opas-lehdessä v. 2006. - Sivun sisältöä ei päivitetä.

Tuuppa käymään

Etusivulle