Etusivulle

Kotikirkkomme

Raahen merimieskirkko

Raahen merimieskirkko. Kuva: Kirsti Vähäkangas

Merimieskirkko Lapaluodossa

Liikkuvien ihmisten kohtaamispaikka

Lapaluodon sataman alueella tiukasti vartioitujen porttien takana nököttää pieni punainen tupa, Raahen merimieskirkko. Ikkunoista tuikkii valoa. Johtava satamakuraattori Rea Skog toivottaa vierailijat lämpimästi tervetulleeksi ja ohjaa istumaan olohuoneelta tuntuvaan huoneeseen.

Toiseen huoneeseen menee joku soittamaan kaukaiseen kotiinsa. Tällaista täällä on aina: kotoista. Tämä on merenkulkijoille koti kaukana kotoa. Home away from home. Merimiehet kaipaavat vierassatamassa ennen kaikkea omaisiaan, mutta metelin ja ainaisen keinumisen vastapainona merimieskirkko on heille kuin varakoti. - Tänne on matala kynnys ja avara ovi, Rea kiteyttää.

Pesti merillä merkitsee yleensä monen kuukauden, jopa vuoden yhtäjaksoista poissaoloa kotoa. - Yksinäisyys ja koti-ikävä korostuvat juhlapyhinä ja varsinkin jouluna, Rea tietää ja jatkaa, että merimieskirkossa voi hiljentyä hetkeksi ja jakaa ajatuksia kuuntelevan ihmisen kanssa.

Viisi vuotta toimintaa Raahessa

Rea Skog kertoo, että Raahen merimieskirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 2000. Keväällä oli järjestetty vapaaehtoiskoulutukset. Toiminta saattoi alkaa.

Tätä ennen oli kuitenkin tarvittu monia yhteydenottoja. - Paavo Pato jyräsi tämän asian liikkeelle, Rea kiittelee. Hän otti yhteyttä satamakapteeniin, kaupungin viranomaisiin ja merimieskirkkojen keskustoimistoon.

Kirkoksi saatiin rakennus, joka alkujaan oli toiminut ahtaajien taukotupana ja sitten maalivarastona. Vapaaehtoityöntekijät kunnostivat sen. - Ahdastahan täällä on ja kaipaamme isompia tiloja, Rea myöntää. Rakennukseen on saatu mahtumaan olohuoneen lisäksi keittiö, myymälä, toimisto ja hiljentymishuone. Paikalliset papit käyvät merimieskirkossa pyydettäessä. Kirkossa on järjestetty jopa häät.

Merimieskirkko palvelee nimenomaan merenkulkijoita. Tärkeä osa kirkon työtä ovat vierailut laivoissa. - Usein laivat viipyvät satamassa vain lyhyen ajan. Silloin on tärkeä, että me täältä kirkolta pääsemme käymään laivassa. Aina ei miehistö ehdi maihin, Rea selittää. Hän keskustelee merimiesten kanssa ja hoitaa heidän asioitaan pyydettäessä. Joskus pieneltäkin tuntuvalla asialla on suuri merkitys.

Rea kertoo, että viime vuonna Raahen merimieskirkossa piipahti 1300 vierailijaa 23 eri maasta. - Esimerkiksi lokakuun aikana kävi vierailijoita 11 eri maasta, hän kertoo. Kun tilastoihin lisätään vielä laivoissa käynnit ja eri tilaisuudet, päästään kahteen tuhanteen. Rea puhuu suomea, ruotsia ja englantia. Kielitaitoisten vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon kuuluu esimerkiksi espanjan kielen taitajia.

Merimieskirkko toimii Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanssa ja toiminta on sen tunnustuksen mukaista mutta uskontoa ei tuputeta kenellekään, koska merenkulkijat kuuluvat moniin eri uskontokuntiin. - Kaikkia ihmisiä kohdellaan täällä tasavertaisina. Jokainen vierailija tuntee, että on ollut tekemisissä kristittyjen ihmisten kanssa, Rea kertoo toiminnasta ja korostaa, että uskonasioista puhutaan vain, jos merenkulkija itse sitä pyytää.

Hiljentymishuoneen seinälle on laitettu Isä Meidän -rukous 14 eri kielellä. Ristin lisäksi nurkassa on Neitsyt Marian -pienoispatsas, joka on tärkeä katolisille. Raamattuja on tarjolla yli kymmenellä kielellä.

Korttipuhelin on tärkeä palvelu, vaikka elämmekin kännyköiden aikakautta. Sillä on edullista soittaa: 10 euron kortilla voi raatata esimerkiksi Filippiineille reilun puolen tunnin puhelun. Kirkon putiikissa on tarjolla monenlaista tavaraa.

Talon palveluihin kuuluvat lisäksi satelliittitelevisio, Internetin käyttömahdollisuus, kahvio ja kirjoja. - Televisio on kyllä ihan hajoamispisteessä, Rea murehtii ja miettii, mistä varat uuteen laitteeseen. Myös karaokelaitteita on toivottu. Merimiehet ovat musikaalista väkeä. - Joskus tuossa sohvalla istuu joku soittelemassa kitaraa ja me kaikki laulamme mukana, Rea myhäilee.

Rea Skogin lisäksi Raahen merimieskirkossa työskentelee työharjoittelija Marja Lahti sekä tusinan verran vapaaehtoisia.

Kansainvälinen yhteistyöverkosto

Raahen merimieskirkko kuuluu hallinnollisesti Suomen Merimieskikko Ry:n alaisuuteen ja on näin osa kansainvälistä palveluverkkoa. Paikallisesti asioita hoitaa merimieskirkkotoimikunta, jossa on jäseniä mm. seurakuntayhtymästä, satamasta ja Rautaruukilta. Vapaaehtoistyöntekijät kokoontuvat kuukausittain käsittelemään ajankohtaisia asioita.

Rea Skog painottaa, että Suomessa toimivat merimieskirkot palvelevat ulkolaisia merenkulkijoita. Ulkomailla toimivat merimieskirkot ovat puolestaan kaikkien suomalaisten kohtaamispaikkoja.

Suomen Merimieskirkko ry perustettiin vuonna 1875. Toimintaa on 13 maassa 18 toimipisteessä. Suomessa merimieskirkko palvelee merenkulkijoita Raahen lisäksi Haminassa, Kemissä, Kokkolassa, Oulussa, Raumalla ja Turussa. Uusin työmuoto on liikkuva merimieskirkko Navicar, jonka palvelut ovat käytettävissä itäisen Suomenlahden satamissa.

Euroopan merimieskirkot ovat pala Suomea ulkomailla. Belgiassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Kreikassa, Puolassa ja Saksassa toimivissa kirkoissa kohtaavat merenkulkijoiden lisäksi rekkamiehet, Interrail-matkaajat, aupairit, siirtolaiset, turistit, siis liikkeelle lähteneet suomalaiset.

Rea Skog kertoo vierailleensa kerran Lontoon merimieskirkossa, jossa toiminta on laajaa ja monipuolista. Merimieskirkkojen työntekijät pitävät tiiviisti yhteyttä sähköisesti, niinpä Rea onkin hyvin perillä maailmanlaajuisesti kirkon tapahtumista.

- Jokaisen merimieskirkon työntekijän pitäisi tehdä ainakin yksi merimatka. Minulla se on vielä tekemättä, Rea paljastaa ja suunnittelee matkaa Rotterdamiin, jonne on suora laivayhteys Raahesta. Ehkäpä jo ensi kesänä. Mutta ei syysmyrskyssä eikä kevätmyrskyssä!

Oma puoti tuottaa

Eräs merimieskirkon vahvuuksista on, että vapaaehtoiset työllään ja avustuksillaan osallistuvat toimintaan ja varainhankintaan.

Raahessa toiminta rahoitetaan kanttiinin ja myyjäisten tuotoilla sekä erilaisin avustuksin ja lahjoituksin. Raahen seurakuntayhtymä on Raahen sataman ohella tärkeä yhteistyökumppani ja suurin yksittäinen rahoittaja. Rea mainitsee myös merimieslähetyksen ja Merimieskirkko ry:n. - Kirjastolta saimme kirjoja, hän lisää.

- Aina kun kuljen kaupungilla, olen käsi ojossa pyytämässä arpajaisvoittoja ja muita lahjoituksia, Rea nauraa. Yleensä hänen pyyntöihinsä suhtaudutaan myönteisesti. Hän mainitsee esimerkkinä merimiehille jaetut joulupaketit, joiden sisältö oli saatu lahjoituksena.

Merimieskirkko muutti satamatoimiston tiloihin tammikuussa 2009.

Kirsti Vähäkangas

Lähteet: Merimieskirkon esite, Suomen Merimieskirkko ry:n kotisivu, Jaakko Laasio: Juttu Raahen Seudussa 21.10.2003, Juttu Raahelaisessa 19.11.2005 (Rp), Rea Skog: Haastattelu

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 11.2.2006 - Sivun sisältöä ei päivitetä.

Kirkot Raahessa

Raahen kaupungin alueella toimii yhteensä viisi virallista kirkkoa, ne ovat:
  1. Raahen kirkko
  2. Saloisten kirkko
  3. Pattijoen kirkko
  4. Pattijoen Metsäkirkko
  5. Merimieskirkko
Brahenkatu 2:ssa toimii Ortodoksien rukoushuone

Kotikirkkomme
Ookko kuullu

Etusivulle