Pietari Brahen patsas pystytettiin keskelle Isotoria vuonna 1888. Patsas on Walter Runebergin veistämä. Hän oli alunperin tehnyt patsaan Turkua varten. Mutta se todettiin liian pieneksi ja niinpä raahelaiset ostivat patsaan. Kuvanveistäjä valmisti myöhemmin Turkuun samanlaisen mutta isomman patsaan.
Kuva: Raahen Seutu. Lisää tietoa Raahen muistomerkeistä tästä.
RAAHEN PERUSTAJAA JUHLITAAN KESÄLLÄ
Kotoisasti Pekaksi nimetty Pietari Brahe täyttää maanantaina 18.2.2002 400 vuotta. Raahen kaupungin syntyyn tuntuvasti vaikuttanut ruotsalainen kreivi syntyi ja kuoli Ruotsissa, mutta ehti asua Suomessakin muutamia vuosia. Raahessa hän ei sen sijaan ennättänyt eläissään käydä.
Tarinan mukaan Pekka ajeli merenjäätä pitkin rekipelillä tutustuessaan hallintoalueeseensa ensimmäisellä kenraalikuvernöörikaudellaan vuosina 1637-40. Hän kiinnitti ohi ajaessaan huomiota Salon asuttuihin maisemiin ja aprikoi, että tässä voisi olla hyvä kauppapaikka. Ylimys perusti uuden Salon kaupungin vuonna 1649. Nimi muutettiin Brahestadiksi 1652, kun kreivi sai läänityksen omakseen.
Kaupungin perustamisen jälkeen Pietari Brahe piti tiiviitä yhteyksiä Raaheen etumiehen avulla. Pormestari Corte kirjoitti kuvernöörille usein, mitä kaupunkiin kuului ja miten talonpojat olivat hoitaneet velvoitteensa. Kirjeet on museoitu Ruotsissa Tukholman kuninkaallisessa arkistossa.
Pietari Brahe on tiettävästi pitänyt suomalaisia laiskoina ja huolimattomina. Me söimme, joimme ja tupakoimme hänen mielestään liikaa. Myös talomme olivat rähjäisiä ja siivottomia. Tai eivät meidän. Tarkkaan ottaen ainoat suomalaiset, jotka saivat elämäntavoilleen Pekan hyväksynnän, olivat rannikon pohjalaiset.
Ruuasta pitävä kehittäjäPietari Brahe kuului varakkaaseen ruotsalaiseen sukuun. Mies oli aikanaan Ruotsin suurin maanomistaja. Hän hallinnoi itsevaltiaana perinnöksi saamaansa Visingsborgin kreivikuntaa.
Miehellä oli edessään komea ura Ruotsin kuninkaan hovissa, mutta juonittelut välillä hidastivat uraohjuksen vauhtia. Hän oli kuningas Kustaa II Aadolfin suosiossa, mutta tämän kuoltua vuonna 1632 suosio laantui. Määräys lähteä Suomeen kenraalikuvernööriksi on saattanut tuntua kreivistä muilutukselta, mutta kunniakkaasti hän edisti suomalaista elinkeino- ja kulttuurielämää.
Hän kohensi Suomen koulutusjärjestelmää, postilaitosta, tieverkkoa ja sai aikaan kestikievareita matkalaisten turvaksi. Monet kaupungit saavat kiittää olemassaolostaan tätä ruotsalaista herkkusuuta.
Brahe kirjoitutti käsin lähes 600 ruokareseptiä omista mieliruuistaan Ruotsissa. Yksi reseptikokonaisuus julkaistiin pari vuotta sitten kirjana. Se on myös Raahen kirjastossa. Omassa hovissaan hänet tunnettiin herkuttelijana, jolle maistui myös viini. Elämäntavoista johtuen tai riippumatta, mies eli 78-vuotiaaksi.
Pekan muisto elää RaahessaValmiina häntä varten oltiin täällä muutenkin: Raatihuoneelle oli sisustettuna kreivillinen kamari siltä varalta, että arvovieras suvaitsisi yöpyä täällä. Näinhän ei käynyt. Rakennus paloi sittemmin Isonvihan aikana.
Pietari Brahea muistetaan maanantaina Turussa muun muassa teemakävelyllä, joka seuraa Brahen jalanjälkiä kaupungissa. Suomessa ollessaan kreivi asui Turussa. Talvisin hän teki sieltä päin retkiä pitkin hallitsemaansa maata. Raahen kaupunki järjestää kesällä (v. 2002) Pekanpäivien yhteydessä Kauppaporvariin Pietari Brahe -aiheisen näyttelyn.
Teksti: Riitta Pihlaja